Teknologia – teatterin peikko vai petikaveri?

Ihminen, kone ja esitys Mitä teknologia tarkoittaa Teatterikorkeakoulun arjessa ja tulevaisuudessa? Tomi Humalisto ja Antti Nykyri laativat investointipolitiikkaa varten selvityksen näkemyksistä ja odotuksista, joita opettajilla ja opiskelijoilla on teknologiasta ja sen tulevaisuudesta. Tekijät raportoivat tuloksista.

Kirjoittanut Tomi Humalisto & Antti Nykyri 17.11.11

Homo technologicus – huomenna hän tulee?

Ihminen, kone ja esitys Draamallinen teatteritraditio ja sen tuottama esittämisen tapa synnyttävät yhä uudestaan - viimeisillä modernistisilla plug-ineilla varustettunakin - kehon ja teknologian polaarisen vastakkainasettelun. Millaisia ovat tämän vastakkainasettelun syntymekanismit ja olisiko sen purkamiseen löydettävissä tapoja?

Kirjoittanut Jari Kauppinen 17.11.11

What has Art education, international moveability, and lighting design in common.

And when does lightning design become art?

Ihminen, kone ja esitys This is a confusing question, since one can approach it from several angles. If I focus on lighting design considered as an artistic process, and avoid myriads of connotations about Sociology of Arts and historical hierarchies, trying to avoid judging the end product, I might get somewhere within these few pages.

Kirjoittanut Markku Uimonen 18.11.11

MUNAlla Prahaan

Ihminen, kone ja esitys Lavastus-, valo-, puku- ja äänisuunnittelun sekä koreografian opiskelijat yhdistivät voimansa. Prahan skenografiatapahtumaan vietiin performatiivinen MUNA-installaatio.

Kirjoittanut Milla Martikainen ja Jarkko Partanen 18.11.11

Tanssii puheentunnistuslaitteen kanssa

IHMINEN, KONE JA ESITYS Yleisö, mikrofoni, puheentunnistus, valkokangas, tanssija. Nimeämätön-esityksessä kokeiltiin, mitä niistä voi syntyä.

Kirjoittanut Laura Manninen 18.11.11

Yhdessä ajattelua, ihmettelyä ja näkemysten vaihtoa

Puhetta maailmassa riittää, mutta Pia Houni pohtii sokraattisen dialogin mahdollisuuksia taideopetuksessa. Sillä keskustelu on aina kasvun paikka, kun sille oikein antautuu.

Kirjoittanut Pia Houni 18.11.11

Hiljaisten hakijoiden tuntemuksista

Manifesti YLE teki minusta aikoinaan lyhytdokumentin. Se kertoi suurperheen köyhyydestä teinitytön näkökulmasta. Sitä ennen olin ollut Päivärinta-ohjelmassa puhumassa niin ikään köyhyydestä. Olin neljätoista ja olisin halunnut puhua kirjoittamisesta tai tähteydestä tai karateseurastani Pelastusarmeijasta leipää kanniskelevan äitini sijaan.

Kirjoittanut Aura Nurmi 18.11.11

Kaikki, mitä olet aina halunnut tietää… pienistä äänistä

Teatterikorkeakoulussa on noin 50 jatkoopiskelijaa. Sarjassa tutustutaan heihin ja taiteelliseen tutkimukseen.

Fakta
Nimi: Mikael Eriksson
Tutkimuksen otsikko: Pienimmän mahdollisen estetiikka digitaalisessa äänessä
Ohjaajat: Andrew Bentley (Sibelius-Akatemia) ja Esa Kirkkopelto (Teatterikorkeakoulu)
Tavoitteena valmistua: Kesällä 2013
Tärkein työkalu: Tietokone ja sen graafinen ohjelmointiympäristö Max/MSP

Kirjoittanut Laura Manninen 18.11.11

Valheen pitkä jälki

Jokaisella opettajalla on ammatissaan niin sanottuja kriittisiä oppimiskokemuksia, yksittäisiä tapahtumia. Merkityksellisiä niistä tulee, mikäli niitä käsitellään. Tai reflektoidaan, kuten hienosti sanotaan. Seppo Kumpulaisen critical incident tuli eteen urheilukentän laidalla.

Kirjoittanut Pekka Vänttinen 18.11.11

Onko näyttelijän taiteella tulevaisuutta?

"Näyttelijäntaide ja nykyaika" –tutkimushanke käynnistyi Teatterikorkeassa ja Tutkivan Teatterityön Keskuksessa keväällä 2008 Suomen Kulttuurirahaston tuella. Elokuussa 2011 työ oli saatu valmiiksi. Professori Esa Kirkkopelto katsoo mitä on jäänyt käteen ja luotaa jatkotoimia.

Kirjoittanut Esa Kirkkopelto 18.11.11

Nykynäyttelijä

"Jos tässä ajassa on jotakin helvetillistä ja todella kirottua, niin se on se seikka, että me takerrumme taiteellisesti muotoihin, sen sijaan että olisimme kuin polttoroviolle kasatut ja kiusatut, jotka vielä liekkien keskeltä tekevät merkkejään." Antonin Artaud

Kirjoittanut Ville Sandqvist 18.11.11

Muurahaispesästä toiseen

Kolmekymmentä vuotta sitten Esko Salervon piti pyöräyttää päätään 180 astetta. Maisema kääntyi ulkomaailmasta sisään: biologiasta omaan persoonaan. Mutta lopulta, muuttuiko mikään? Kelataan taaksepäin.

Kirjoittanut Kirjannut Pekka Vänttinen 22.11.11